| Lähde:
Viestintävirasto 28.07.2009
Fi-verkkotunnus voi olla 2-63 merkkiä pitkä. Verkkotunnuksessa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet a – z, numerot 0 - 9 ja väliviiva (-). Lisäksi sallittuja kansallisia merkkejä ovat kirjaimet å, ä ja ö sekä suomessa puhuttavan saamen kielen merkit. Verkkotunnus ei saa alkaa väliviivalla eikä päättyä väliviivaan. Verkkotunnuksen kolmas ja neljäs merkki eivät saa molemmat olla väliviivoja. Kansallisia merkkejä å, ä tai ö sisältävän verkkotunnuksen ACE-muodon (ASCII Compatible Encoding) kolmas ja neljäs merkki saavat kuitenkin molemmat olla väliviivoja.
Verkkotunnuslain mukaan hakija vastaa siitä, että verkkotunnus ei oikeudettomasti perustu toisen suojattuun nimeen tai tavaramerkkiin. Laissa tarkoitettuja suojattuja nimiä ja merkkejä ovat Suomen kauppa-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkityt nimet sekä Suomen tai Euroopan yhteisön tavaramerkkirekisterissä olevat merkit. Myös julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen sekä vieraan valtion edustuston tai näiden toimielinten nimet sekä toiminimi- ja tavaramerkkilaissa tarkoitetut vakiintuneet nimet ja merkit ovat suojattuja. Rekistereihin merkityt suojatut nimet ja merkit on helppo tarkastaa julkisista rekistereistä, joiden tietoja voi selailla ilmaiseksi internetissä. Linkit niihin löytyvät fi-verkkotunnuspalvelun etusivun oikeasta laidasta otsikolla "Miten varmistaa, ettei verkkotunnus perustu toisen suojattuun nimeen tai merkkiin?" sekä uuden verkkotunnuksen haun aloitussivulta otsikolla Vastuu nimen tai tavaramerkin loukkauksesta on hakijalla.
Verkkotunnuslain mukaan hakija vastaa myös siitä, että verkkotunnus ei oikeudettomasti perustu luonnollisen henkilön nimeen.
Verkkotunnuslain mukaan verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen luonnollisen henkilön nimeen, jolla tarkoitetaan nimilain mukaista etunimestä ja sukunimestä koostuvaa henkilön virallista nimeä. Esimerkiksi Maija Outi Virtanen voi hakea verkkotunnukseksi mm. yhdistelmiä maijavirtanen.fi, virtanenmaija.fi, maijaoutivirtanen.fi, virtanenmaijaouti.fi, maijaovirtanen.fi. tai virtanenmaijao.fi. Kaksiosaisen sukunimen haltija voi muodostaa verkkotunnuksen kumman tahansa sukunimen tai sukunimien yhdistelmän perusteella.
Luonnollinen henkilö ei voi suostumuksellaan antaa toiselle oikeutta nimeensä perustuvaan verkkotunnukseen.
Näin ollen luonnollisen henkilön nimeen perustuvan verkkotunnuksen haltijana tulee olla samanniminen luonnollinen henkilö tai sellainen yritys tai yhteisö, jonka kauppa-, yhdistys-, säätiö-, puolue- tai tavaramerkkirekisteriin rekisteröityyn nimeen verkkotunnuksessa käytetty nimi sisältyy kokonaisuudessaan.
Jos uusi haltija on yksityishenkilö ja verkkotunnus muodostuu henkilön etu- ja sukunimestä, Viestintävirasto tarkastaa annetut tiedot Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Viestintävirasto voi peruuttaa lainvastaisen verkkotunnuksen. Jos kaksi samannimistä yksityishenkilöä, yritystä tai yksityishenkilö ja yritys hakevat samaa verkkotunnusta, tunnus myönnetään sitä ensin hakeneelle.
Verkkotunnus ei saa sisältää loukkaavia tai rikolliseen toimintaan kehottavia ilmaisuja, eikä verkkotunnuksia saa hakea varastoitavaksi jälleenluovutustarkoitukseen.
Mitä tarkoittaa kielto varastoida verkkotunnuksia jälleenluovutustarkoitukseen?
Verkkotunnuslaissa kielletään verkkotunnusten hakeminen varastoitavaksi jälleenluovutustarkoitukseen. Viestintävirasto on ratkaisukäytännössään katsonut, että verkkotunnuslaissa tarkoitettua varastointia jälleenluovutustarkoituksessa voi olla myös verkkotunnusten hakeminen siinä tarkoituksessa, että verkkotunnuksen muodollinen haltija vuokraa tai muuten luovuttaa verkkotunnuksen tosiasiallisen käyttöoikeuden muulle taholle.
Yhteisömuodon tunnuksia (esim. oy, osakeyhtiö), sanaa tavaramerkki sekä maailmanlaajuisia ja maatunnuksia (esim. com, net, org, fi tai dk) ei voi hakea verkkotunnukseksi. |  |
|
